Haja-asutuksen kuivakäymälä- ja jätevesijärjestelmät kuntoon yhdellä kertaa

Haja-asutuksen jätevesiasiat kuntoon Dt-keskuksesta!

 

Meiltä löydät kaiken tarvitsemasi  kuivakäymälöihin ja jätevesijärjestelmiin sekä mökkeilyyn liittyvän! Valikoimistamme löytyvät laadukkaat, testatut ja toimivat tuotteet useilta eri valmistajilta! Löydät kaikkiin valikoimamme tuotteisiin varaosat ja lisätarvikkeet helposti ja vaivattomasti samasta paikasta.

Toteutamme Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueelle myös jätevesisuunnitelmat. Ota rohkeasti yhteyttä!

Meiltä saat neuvot ja asiantuntevan opastuksen valintoihisi, olemme käytettävissäsi aina suunnittelusta toteutukseen, sekä ongelman sattuessa!

Jätevesijärjestelmät

Pieniä ympäristötekoja yhdessä asiakkaan kanssa!

DT eli Dry Toilet tarkoittaa kuivakäymäläteknologiaa, hallittua jätösten huoltoa, ravinteiden kierrätystä, mukavia istuntoja, puhtaita käsiä sekä hallittua jätevesien käsittelyä!

Verkkokaupastamme löydät laajan valikoiman erilaisia kuivakäymälöitä kompostoivista polttaviin, sekä ulko- että sisätiloihin. Jätevedenkäsittelyn ratkaisut sekä harmaille- että mustille vesille. Lisäksi kaiken muun tarpeellisen haja-asukkaan ja mökkiläisen tarpeisiin!

Puhtaasti parempi tulevaisuus on kaikkien yhteinen etu- aloitetaan omalta tontilta ja rannasta näyttäen naapureille esimerkkiä.

Kekkilä kompostoiva huussikäymälä

Tietoa jätevesistä

Haja-asutusalueen asukas vastaa oman kiinteistön jätevesijärjestelmän kunnosta ja jätevesiensä käsittelystä. Jätevesijärjestelmästä ei saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Kiinteistön jätevesiä kannattaa käsitellä siksi, että omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä, sekä jotta uimarannat ja muut lähivedet säilyvät hyvälaatuisina.

Heikkolaatuiset kaivovedet aiheuttavat terveysriskin haja-alueiden asukkaille. Kaivoveteen kulkeutunut jätevesi aiheuttaa ensin maku- ja hajuhaittoja. Likaantunut juomavesi voi aiheuttaa vatsaoireita. Jätevesien saastuttama pohjavesi on aiheuttanut lukuisia vesiperäisiä epidemioita Suomessa.

Jokaisen olisi hyvä hoitaa jätevesien käsittelynsä yhtä hyvin kuin toivoo naapurinsakin hoitavan.

Miksi esim. perinteinen kolmen sakokaivon puhdistusjärjestelmä ei riitä?

Perinteiset sakokaivot poistavat vain hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista (bakteerit, virukset, alkueläimet jne.).

Aluksi tulee selvittää kunnalta voiko kiinteistön liittää vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon. Myös yhteinen viemäröinti alueella tai naapurien kanssa saattaa olla mahdollista.
Jos vaihtoehdoksi jää kiinteistökohtainen jätevesijärjestelmä, niin kannattaa hankkia pätevä suunnittelija.

On tärkeää että;
a. suunnittelija on selvittänyt kunnasta jätevesijärjestelmälle asetetut vaatimukset

b. suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty ratkaisu täyttää vaatimukset

c. suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käytön ja huollon toimet, joita olet myös valmis noudattamaan.

Vanhan käsittelyjärjestelmän kunnostamiselle / tehostamiselle, tai uuden rakentamiselle haetaan lupaa kunnan rakennusvalvonnasta.
Kun rakennus- / toimenpidelupa on saatu kunnasta, on aika pyytää tarjouksia sekä järjestelmästä (usein päätetään suunnitteluvaiheessa) että urakoitsijasta.
Rakentamisen valvonta on tärkeää.

Rakennustyön tarkastusasiakirjaan kirjataan rakentamisen vaiheet ja käytetyt materiaalit.
Työn eri vaiheet olisi hyvä myös valokuvata.

Tietojen tallennus on tärkeää, koska niillä tieto siirtyy seuraaville omistajien mahdollisesti vaihtuessa.
Jos asennusta ei voida toteuttaa suunnitelman mukaan, sovitaan muutoksista suunnittelijan ja tarvittaessa rakennusvalvontaviranomaisen kanssa.
Muista pyytää laitetoimittajalta käyttö- ja huolto-ohje. Sen jälkeen tulee huolehtia järjestelmän hoidosta ja huollosta ohjeen mukaan.

Lähtökohtaisesti kiinteistön vesihuollosta vastaa kiinteistönomistaja. Vain vesihuoltolaitosten toiminta-alueilla vesihuollon toteuttaminen on laitoksen vastuulla.

Haja-asutuksen jäteveden käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui keväällä 2017. Uusi valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (157/2017) ja ympäristönsuojelulain (527/2014) muutos (19/2017) tulivat voimaan 3.4.2017.
Lainsäädännön muutoksessa jäteveden käsittelyvaatimuksia nostettiin asetuksen tasolta lain tasolle ja säädöksiä selkeytettiin.

Jos kiinteistö sijaitsee enintään 100 m päässä vesistöstä tai merestä tai pohjavesialueella, on järjestelmä kunnostettava 31.10.2019 mennessä.
Kiinteistön sijaitessa näiden alueiden ulkopuolella, on järjestelmä uusittava puhdistusvaatimukset täyttäväksi, kun kiinteistöllä tehdään vesijärjestelmiä tai muuta suurempaa luvanvaraista remonttia tai tietynlaisia korjaus- tai muutostöitä.

Edellä mainittujen säädösten lisäksi 

Jätevesistä ja niiden käsittelyssä syntyvistä jätteistä on säädetty mm. maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa, jätelaissa, terveydensuojelulaissa ja -asetuksessa, vesihuoltolaissa ja lannoitevalmistelaissa.
Kunnat voivat antaa tarkempia ja valtakunnallista tasoa tiukempiakin paikallisia määräyksiä mm. ympäristönsuojelumääräyksissä ja rakennusjärjestyksessä.

Ympäristösuojelulain luvussa 16 asetetaan jätevesien yleinen puhdistamisvelvollisuus ja annetaan kriteerit puhdistamisvelvollisuudesta poikkeamiselle.

Ympäristönsuojelulain mukaan jätevedet on johdettava ja käsiteltävä siten, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa.
Kiinteistöllä on oltava sen käyttöön ja olosuhteisiin soveltuva jätevesien käsittelyjärjestelmä. Ympäristönsuojelulaista löytyvät myös perustason puhdistusvaatimukset orgaanisen aineen, kokonaisfosforin ja -typen osalta (taulukko alla).
Laissa ei siis määrätä käytettävää puhdistuslaitteistoa, vaan annetaan tavoiteltavat puhdistustehot prosenttilukuina, joita verrataan asetuksessa määriteltyyn kuormituslukuun.

Taulukko 1: Kuormitusluku ja puhdistustasovaatimukset.

 Kuormitusluku, g/hlö/vrkPerustason puhdistusvaatimus, %Ohjeellinen puhdistusvaatimus, %
Orgaaninen aine508090
Kokonaisfosfori2,27085
Kokonaistyppi143040



Puhdistusvaatimus koskee kaikkia jätevettä tuottavia kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet viemäriverkostoon paitsi sellaisia toimintoja, joihin on ympäristölupa.

Talousjätevesiasetuksessa (157/2017) määritellään laskennallinen yhden henkilön käsittelemättömän jäteveden kuormitus aineiden osalta, joita puhdistusvaatimukset koskevat (taulukko 1). Asetuksessa säädetään myös ohjeellinen, ankarampi puhdistustaso mahdollisia kuntakohtaisia ympäristönsuojelumääräyksiä varten pilaantumiselle herkille alueille. Jätevesijärjestelmän asiakirjojen täsmentävät vaatimukset löytyvät asetuksesta.

Paikalliset olosuhteet

voivat tehdä alueen enemmän jätevesivaikutuksille herkiksi, kuin mitä valtakunnallinen sääntely olettaa. Tällaisia olosuhteita ovat mm. tärkeät pohjavesiesiintymät, herkät vesistöt tai tiivis asutus.

Kunta voi kohdistaa tällaisille pilaantumiselle herkille alueille tiukempia vaatimuksia jäteveden käsittelyn suhteen, esimerkiksi ympäristönsuojelumääräyksillä. Määräykset voivat poiketa asetuksen ohjeellisesta tasosta ja asettaa siten rajoituksia järjestelmän valinnalle tai sijoittamiselle. Myös mm. rakennusjärjestys voi ottaa kantaa jätevesirakenteiden sijoittamiseen ja luvanvaraisuuteen. Jätevesijärjestelmän uudistaminen vaatii yleensä toimenpideluvan kunnasta.

Kuntien määräykset voivat poiketa toisistaan huomattavasti ja siksi onkin tärkeää tarkistaa mitkä määräykset ovat voimassa omassa kunnassa.

Jätevesiä voidaan käsitellä monin eri tavoin, kunhan ympäristöön pääsevä kuormitus pienenee. Kiinteistöstä ja asukkaista riippuen suunnittelija voi päätyä vanhan järjestelmän ajanmukaistamiseen, kokonaan uuteen järjestelmään tai eri menetelmien yhdistelmään:

Jäteveden määrää ja haitallisuutta voidaan vähentää kuivakäymäläratkaisulla.
Jätevedet tai osa niistä kuten vesikäymäläjätevedet voidaan kerätä umpisäiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie viemärilaitokselle.
Varsinaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät voidaan jakaa tyypiltään kolmeen pääryhmään: maahanimeyttämöihin, maasuodattamoihin tai tehdasvalmisteisiin laitepuhdistamoihin.

Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu tiedon hankkimisesta kannatta antaa asiantuntevalle suunnittelijalle, joka osaa tulkita tietoa suhteessa ko. kiinteistön olosuhteisiin. Tämä on tärkeää, koska olennaisen ja luotettavan tiedon erottaminen runsaasta tietomäärästä on vaikeaa.

Kiinteistön omistajat ja muut kiinnostuneet voivat tutustua aihepiiriin verkkopalveluissa, joissa on esitelty mm. lukuisia menetelmiä ja kaupallisia tuotteita.

Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää asetuksen velvoittamana laajaa palvelua kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille.

Haja-asutuksen jätevedet > Kiinteistön jätevesien käsittely (www.ymparisto.fi/hajajatevesi)

SYKE kokoaa asiantuntijoiden tueksi puhdistamosivustoon puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus-, seuranta- ja testituloksia kaikenlaisista kiinteistökohtaisista puhdistusmenetelmistä. Jos tutkimukset ovat riittävän laajoja, SYKE tekee niistä myös lyhyet tiivistelmät.

SYKEn puhdistamosivusto jätevesien käsittelymenetelmistä (www.ymparisto.fi/puhdistamosivusto)

Voinko luottaa siihen, että järjestelmä myös toimii riittävän tehokkaasti?

Jos ammattitaitoinen suunnittelija on valinnut menetelmän, joka on mitoitettu ja suunniteltu juuri sinun kiinteistöllesi, rakennettu oikein sekä sitä käytetään ja huolletaan asianmukaisesti, voit luottaa sen olevan riittävän tehokas.

Ennen hankintoja ja urakoitsijan kilpailuttamista on haettava kunnan rakennusvalvonnasta lupa järjestelmän toteuttamiselle.

Kiinteistöllä tapahtuva suunnittelu- ja rakentamistyö kuuluvat lisäksi kotitalousvähennyksen piiriin.

Asiantunteva suunnittelija

Pätevällä suunnittelijalla on kokemusta nimenomaan haja-asutuksen vesihuollon suunnittelusta.

Kiinteistökohtaisen järjestelmän valinta tehdään maaston ominaisuuksien sekä syntyvän jäteveden laadun ja määrän pohjalta.
Kuntakohtaiset määräykset voivat rajoittaa menetelmävalintoja.

Jätevesijärjestelmän suunnittelu on vaativaa työtä, joka kannattaa jättää ammattilaiselle. Perusteellisen suunnittelun avulla valitaan kiinteistön tarpeisiin sopiva järjestelmä, vältytään virheinvestoinneilta ja säästetään rahaa sekä hankinta- että huoltokustannuksissa.

Ammattilaissuunnittelija maksaa itsensä takaisin pitkäikäisenä järjestelmänä. Ennen jätevesijärjestelmän uudistamista on jokaisen kiinteistönomistajan kuitenkin hyvä tutustua eri menetelmiin, joissa pätevä laitetoimittajiin sitoutumaton suunnittelija pystyy auttamaan valinnassa ja laitteiden vertailussa.

Vaihtoehtoja hyvään jäteveden käsittelyyn on lukuisia. Kiinteistön olosuhteet ja tarpeet ovat hyvin erilaisia, siksi jätevesijärjestelmän valinta on tehtävä aina kiinteistökohtaisesti. Ammattitaitoinen suunnittelija löytää vaihtoehtoja vertailemalla juuri kiinteistöllesi parhaiten sopivan ratkaisun.

Lainsäädäntö ei aseta laitteisto- tai menetelmävaatimuksia, vaan antaa puhdistukselle tasovaatimuksen. Tämä puhdistusvaatimus voidaan täyttää monenlaisilla menetelmillä ja menetelmien yhdistelmillä. Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelymenetelmiin kuuluvat erilaiset vedettömät ja vähän vettä käyttävät käymälät ja pesuvesien käsittely (kuva 1). Myös vesikäymälällisillä kiinteistöillä erilliskäsittely onnistuu johtamalla käymälävedet umpisäiliöön.

Jätevesijakeiden yhteiskäsittelyn vaihtoehtoja ovat mm. maasuodattamot, imeytyskentät ja laitepuhdistamot (kuva 2). Kiinteistökohtaisen järjestelmän osalta on hyvä muistaa, että

  • Jätevesijärjestelmän suunnittelu on vaativaa työtä
  • Jätevesijärjestelmä jatkuu purkuun asti
  • Jäteveden käsittelystä tulee voida ottaa näytteitä
  • Jätevesijärjestelmä mitoitetaan sen elinkaaren mukaan

Kuva 1. Jäteveden erilliskäsittelyjärjestelmävaihtoehtoja esikäsittelyineen ja loppusijoituspaikkoineen. Musta linja: liete/jäte; sininen linja: jätevesi.

Kuva 2. Jäteveden käsittelyjärjestelmävaihtoehtoja esikäsittelyineen ja loppusijoituspaikkoineen. Musta linja: liete/jäte; sininen linja: jätevesi.

Jätevesien käsittely on helpompaa ja toimintavarmempaa, kun käymäläjätevesiä ei sekoiteta huomattavasti puhtaampiin, mutta suurimman osan talousjätevesistä muodostaviin pesuvesiin.

Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittelyyn on useita vaihtoehtoja. Oleellista on, että pesuvedet käsitellään erillisenä jakeena käymäläjätteestä tai -jätevedestä.

Vesikäymälällisillä kiinteistöillä käymälävedet johdetaan umpisäiliöön, eli välivarastoon, josta ne kuljetetaan useimmiten kunnalliseen jätevedenpuhdistamoon.
Umpisäiliölietteet voidaan myös käsitellä ja ottaa hyötykäyttöön paikallisesti esim. vielä harvinaisella kalkkistabiloinnilla.
Käymälävesistä pääsee kokonaan eroon valitsemalla vedettömän, eli kuivakäymälän. Ravinteikkaat kuivakäymälätuotokset voi käyttää hyödyksi omalla pihallaan.

Käymäläjäteveden määrää ja sitä kautta umpisäiliön tyhjennystarvetta voi vähentää huomattavasti valitsemalla vähän vettä käyttävän käymälän. Myös tämän jakeen voi hyödyntää omalla pihalla asianmukaisesti käsiteltynä.
Erilliskäsittelyssä kiinteistöllä puhdistettavaksi jää ainoastaan pesuvesiä eli harmaita jätevesiä.

Pesuvesien käsittelyksi riittää kaikille jätevesille tarkoitettua käsittelyä huomattavasti yksinkertaisempi käsittely. Mikäli jätevesien määrä on vähäinen, ei tarvita erityistä käsittelyä, vaan pienet määrät pesuvettä voi johtaa hallitusti maahan.

Jos jätevesijärjestelmän rakentaminen tai uusiminen on ajankohtainen, selvitä ensin mahdollisuus erillisviemäröintiin ja -käsittelyyn. Uusissa kohteissa erillisviemäröinti kannattaa aina ulottaa rakennuksen ulkopuolelle asti, jotta käymälä- ja pesuvesien yhteis- että erilliskäsittely on mahdollista. Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely kannattaa!

Uusiin haja-asutusalueille rakennettaviin kiinteistöihin pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinnin ulottaminen talon ulkopuolelle tukee teknologianeutraaliuden periaatetta mahdollistamalla jätevesien yhteis- että erilliskäsittelyn.

Jätevesijakeiden erottaminen talon sisällä on huomattavasti hankalampaa, ellei jopa mahdotonta.

Lähde: vesiensuojelu.fi

Tutustu linkeistä jätevedenpuhdistus järjestelmiin!

Meillä on laaja valikoima yhteystyökumppaneita ja toimittajia jätevedenpuhdistusjärjestelmille.

Tutustu tästä erilaisiin järjestelmiin, joilla jätevesien puhdistusta on mahdollista toteuttaa. Järjestelmät suunnitellaan aina asiakkaan tarpeisiin, ota rohkeasti yhteyttä saadaksesi lisätietoa! Laskemme mielellämme tarjouksen sinun tarpeitasi vastaavalle järjestelmälle. Kysy myös muiden valmistajien järjestelmistä!

JITA JÄRJESTELMIÄ (linkki PDF)

Maahan imeytys, maasuodatus, maasuodatus umpisäiliö, harmaavesissuodatin, kombi-säiliö, Indran moduulisuodatus Indran moduulisuodatus harmaat vedet, Kemik panospuhdistamo, saunakaivo 300 l, saunakaivo 160 l, mökin imeytyspaketti 1, mökin imeytyspaketti 2, mökin imeytyspaketti 3, mökin moduulisuodatus, Vesi-Veikka, erikoismaasuodatus.

Huussihistoriaa

Ulkokäymälä eli Huussi eli PuuCee eli Hyyskä on käymälä, joka sijaitsee ulkona, yleensä erillisessä rakennuksessaan tai ulko-/varastorakennuksen yhteydessä.
Tavallisesti huussi on kuivakäymälä, jossa jätökset kerätään astiaan tai säiliöön, ennen monesti kasaan tai kuoppaan. Tällöin jätökset voidaan esimerkiksi kompostoida, siirtää pois tai kuivata.

Ulkokäymälä voi kuitenkin olla myös WC jossa jätökset huuhdellaan vedellä, kuten useat julkiset käymälät. Ulkokäymälät ovat yleisimpiä haja-asutusalueilla, esimerkiksi kesämökeillä, joissa ei ole viemäröintiä.

Ulkokäymälät ovat suunnittelultaan ja rakenteeltaan erilaisia. Usein niillä on kuitenkin seuraavia ominaisuuksia:

Erillään pääkulkuteistä hajuhaittojen minimoimiseksi mutta kuitenkin tarpeeksi lähellä helpon käytettävyyden varmistamiseksi.

Seinät ja katto, jotka suojaavat sateelta, tuulelta sekä tarvittaessa osittain kylmältä säältä.

Huussi sijaitsee yleensä mahdollisimman kaukana vesilähteistä saastumisen välttämiseksi.

Suomen kielen sana ”huusi” (länsimurteissa), ”huussi” (itämurteissa) tai ”ulkohuussi” lienee peräisin ruotsin sanasta hemlighus (”salainen talo”), josta on lyhentynyt muoto hus.
Uudemmassa puhekielessä on käytössä myös nimitys ”puucee” (väännös sanasta ”WC”).

tarkoittaa käymälän terveellisten olosuhteiden ylläpitoa ja keinoja, joilla ihmisten ulosteet ja virtsa hävitetään turvallisesti ilman, että taudit leviäisivät tai terveys vaarantuisi. Sanitaatioon kuuluvat vesihuolto (vedenkäsittely ja viemäröinti), käsienpesu, sekä käymälän ympäristön ja materiaalien muuttaminen terveellisiksi etenkin vähentämällä pieneliöitä ja niiden kasvumahdollisuuksia.

Puutteellisesta sanitaatiosta kärsii maailmassa kenties jopa 2,5 miljardia ihmistä. Kunnollisten WC-järjestelyjen puuttumisen suurimpiin haittoihin lukeutuu puhtaan veden pilaantuminen.

Eli Wc ilman vettä.

Kuivakäymälät eivät kuluta vettä ja niitä käytetään pääasiassa alueilla ja taloissa, joissa ei ole juoksevaa vettä.
Kompostointikäymälä on wc-järjestelmä, jossa jäte hajoaa ja muuttuu valmiiksi kompostiksi.
Polttokäymälät polttavat jätteet tuhkaksi sähköllä tai nestekaasulla. Ainoa jäännös on puhdas tuhka.
Pakastava käymälä jäädyttää kompostiin käytetyn pussin sisällön.

Puhekielinen wc viittaa yleensä viemärihuoneeseen, yleensä vesileikkuriin, jonka tehtävänä on kerätä ja yleensä myös poistaa ruumiillisia jätteitä, lähinnä virtsaa ja ulostetta.

WC voi tarkoittaa myös henkilökohtaista hygieniaa.

Varhaisin tunnettu kaupunki, jossa on ollut viemäri ja hyödynnetty ulosteiden siirtoa veden avulla on kuulunut induskulttuuriin (2600–1800 eaa.). Myös roomalaisilla oli käytössä viemärijärjestelmä, jonka pääuoma oli Cloaca Maxima. Keskiajalla linnoissa oli tunnettuna käytäntönä rakentaa vessat niin, että ulosteet putosivat vallihautaan tai muuhun vesistöön, kuten Olavinlinnassa.

Vessat yleistyivät ensin hitaasti, mutta sen jälkeen, kun Lontoon maailmannäyttelyssä 1851 näitä vessoja oli esillä saaden suuren suosion, niistä tuli muoti-ilmiö. Vuonna 1855 Lontoossa oli jo noin 200 000 vesivessaa. Viemäröinti tehtiin suoraan Thames-jokeen tai sen haaroihin. Koleraepidemiat olivat olleet jo aikaisemmin ongelmana Lontoossa, mutta laajenevan viemäriverkoston veden suolistobakteerit pääsivät entistä helpommin kaivoveteen, jota käyttivät köyhimmät ihmiset.

Ensimmäiset vesiklosetit otettiin Helsingissä käyttöön vuonna 1888, ja vuonna 1910 se oli jo noin kolmasosassa kaupungin talouksista, koko maassa kuitenkin alle prosentissa. Vieläkin Helsingissä on taloja, joissa osa asukkaista käyttää kerroksen yhteistä vessaa. Kylpyhuone ja WC tulivat uusien talojen vakiovarusteiksi jälleenrakennusajalla 1940-luvulla, mutta monessa paikassa maaseudulla käytiin edelleen hyyskässä uudestakin rintamamiestalosta.

Lähteet:
huussi.net
Wikipedia